Ota yhteyttä

Jenny Kahri, minä

Hetkittäin toivoisin olevani Mörri-möykky, elää metsässä kärpässienen alla ja katsoa kun sammal kasvaa. Suurimman osan ajasta haluan olla tekemässä kaikkea, oppia mahdollisimman paljon ja luoda. Taiteellani koitan tasapainotella näitä kahta.

Valmistuin vuonna 2024 Pekka Halosen Akatemiasta, josta jatkoin Hämeen ammattikorkeakouluun opiskelemaan muotoilua, keramiikkaa. Kouluun hakiessani en ollut tehnyt keramiikasta muuta kuin veistoksia ja yhden kupin. En ole aiemmin kokenut suurta intoa käyttöesineiden tekemiseen, mutta avoin asenne on palkinnut minut ja olen nauttinut uusista harjoitteista ja muotoilun maailmasta. Samalla tämä on avartanut haluani luoda kaikkea mahdollista ja oppia lisää.

Ota yhteyttä

jennykahri@gmail.com
@kahrijenny

Koen suurta iloa työskennellessäni keramiikan ja taidegrafiikan parissa

Grafiikassa olen rakastunut puupiirustuksiin ja varsinkin katoavan laatan menetelmään, jossa luodaan kuva kaivertamalla laatasta hiukan kerrallaan ja painamalla välissä. Painaessa saan suurta nautintoa onnistuneista väri yhdistelmistä ja kuinka kuva tulee pikkuhiljaa esiin. Nautin kun saan pohdiskella mitä kannattaa kaivertaa, millä värillä ja missä järjestyksessä. Lopuksi saan pohtia mikä oli hyvä valinta ja mitä tekisin eri tavalla. Koen tämän tekniikan tyhjentymättömäksi kaivoksi, joka antaa antamistaan.

Keramiikka on rauhan tyyssija.

Saven kanssa työskentely on ihanaa. Pidän kuinka savi määrää aina tahdin ja hetkittäin on pakko ottaa rauhassa, toisena taas pitää tehdä reippaasti ja määrätietoisesti jotta savi ei kuivu liikaa.

Tämän kesän projektina olen tehnyt taidekeramiikkaa kotimaisesta punasavesta, olen ihastunut! Savi on mukavan pehmeää ja helposti muotoiltavaa. Se pitää kosteuden pitkään sisällä, mutta jähmettyy helposti viimeisteltäväksi. Koen, että punasavesta tulee pysyvä osa taidettani. Plussaa on vielä kotimaisuus ja että sitä saa helposti läheltä.

Uutena ihastuksena minulle on tullut lasin ohutseinä tekniikka Pâte de verre. Olen tykästynyt siinä itselleni epätyypillisemmin abstraktiin muotokieleen. Tekniikassa haluan lähteä kehittämään taide-esineitä, joihin voi yhdistää valon, joka tuo lasin läpikuultavuuden oikeuksiinsa.

Maailmani

Taiteeni pohjalla kulkee hiukan lapsenomainen maailma. Useat työni sitoutuvat keskenään yhteen ja kuuluvat samaan tarinaan, jossa Taikurityttö ja Taikuriankka seikkailevat.

Taikurityttö on maailmansa valtias, milloin hän esiintyy lapsenomaisen huolettomana tai vahvana naisena. Hän on maailman tapahtumista aina kärryillä ja päätösvaltainen. Ankka on hiukan taikuutta pursuava ja temmeltää maailmassa ankan tavoin, ymmärtämättä sosiaalisia normeja. Ankka aina silloin tällöin ”lainaa” Taikuritytön kaavun, hatun ja sauvan ja alkaa tekemään niillä tuhojaan. Milloin luoden silmä armeijan, jonka kanssa valloittaa maita tai

Jenny Kahri, minä

Hetkittäin toivoisin olevani Mörri-möykky, elää metsässä kärpässienen alla ja katsoa kun sammal kasvaa. Suurimman osan ajasta haluan olla tekemässä kaikkea, oppia mahdollisimman paljon ja luoda. Taiteellani koitan tasapainotella näitä kahta.

Valmistuin vuonna 2024 Pekka Halosen Akatemiasta, josta jatkoin Hämeen ammattikorkeakouluun opiskelemaan muotoilua, keramiikkaa. Kouluun hakiessani en ollut tehnyt keramiikasta muuta kuin veistoksia ja yhden kupin. En ole aiemmin kokenut suurta intoa käyttöesineiden tekemiseen, mutta avoin asenne on palkinnut minut ja olen nauttinut uusista harjoitteista ja muotoilun maailmasta. Samalla tämä on avartanut haluani luoda kaikkea mahdollista ja oppia lisää.

Ota yhteyttä

jennykahri@gmail.com
@instagram

Koen suurta iloa työsken-nellessäni keramiikan ja taidegrafiikan parissa

Grafiikassa olen rakastunut puupiirustuksiin ja varsinkin katoavan laatan menetelmään, jossa luodaan kuva kaivertamalla laatasta hiukan kerrallaan ja painamalla välissä. Painaessa saan suurta nautintoa onnistuneista väri yhdistelmistä ja kuinka kuva tulee pikkuhiljaa esiin. Nautin kun saan pohdiskella mitä kannattaa kaivertaa, millä värillä ja missä järjestyksessä. Lopuksi saan pohtia mikä oli hyvä valinta ja mitä tekisin eri tavalla. Koen tämän tekniikan tyhjentymättömäksi kaivoksi, joka antaa antamistaan.

Keramiikka on rauhan tyyssija.

Saven kanssa työskentely on ihanaa. Pidän kuinka savi määrää aina tahdin ja hetkittäin on pakko ottaa rauhassa, toisena taas pitää tehdä reippaasti ja määrätietoisesti jotta savi ei kuivu liikaa.

Tämän kesän projektina olen tehnyt taidekeramiikkaa kotimaisesta punasavesta, olen ihastunut! Savi on mukavan pehmeää ja helposti muotoiltavaa. Se pitää kosteuden pitkään sisällä, mutta jähmettyy helposti viimeisteltäväksi. Koen, että punasavesta tulee pysyvä osa taidettani. Plussaa on vielä kotimaisuus ja että sitä saa helposti läheltä.

Uutena ihastuksena minulle on tullut lasin ohutseinä tekniikka Pâte de verre. Olen tykästynyt siinä itselleni epätyypillisemmin abstraktiin muotokieleen. Tekniikassa haluan lähteä kehittämään taide-esineitä, joihin voi yhdistää valon, joka tuo lasin läpikuultavuuden oikeuksiinsa.

Maailmani

Taiteeni pohjalla kulkee hiukan lapsenomainen maailma. Useat työni sitoutuvat keskenään yhteen ja kuuluvat samaan tarinaan, jossa Taikurityttö ja Taikuriankka seikkailevat.

Taikurityttö on maailmansa valtias, milloin hän esiintyy lapsenomaisen huolettomana tai vahvana naisena. Hän on maailman tapahtumista aina kärryillä ja päätösvaltainen. Ankka on hiukan taikuutta pursuava ja temmeltää maailmassa ankan tavoin, ymmärtämättä sosiaalisia normeja. Ankka aina silloin tällöin ”lainaa” Taikuritytön kaavun, hatun ja sauvan ja alkaa tekemään niillä tuhojaan. Milloin luoden silmä armeijan, jonka kanssa valloittaa maita tai

Ansioluettelo

Scroll to Top